Vaniljamyyjäiset

Toissa perjantaina olin pitkästä aikaa menossa bussilla Tikkurilaan, ja bussipysäkillä näin mainoksen myyjäisistä, joihin sai pöydän ilmaiseksi. Päätin mennä seuraavalla bussilla ja kipitin äkkiä kirjastoon varaamaan pöytää - ja kuten arvata saattaa, sain sen, yay! Tuli kyllä aika viime tippaan tuo tieto, vain viikko aikaa valmistautua. Olin juuri tehnyt tilauksen Satuhelmeen, joten hitusen harmitti... Helmisopesta sain vielä tilattua lisää, mutta eihän sitä paljoa synny, kun on pakko tehdä vaniljaa, ja töissäkin piti käydä. Olihan tuota vanhaakin varastoa aika monen korun verran, mutta aika haljuksi mun pöytä jäi, värimaailmani kun ei normaalisti ole mitenkään räiskyvä. Korujen lisäksi kauppasin lahjarasioita, ja äitini tuli savitöiden ja kakkujen kanssa kaveriksi lauantaina.

Kävijöitä oli todella vähän, useimmat vanhempia ihmisiä, joten myynti ei ollut päätähuimaavaa (2 korua/päivä ja pari rasiaa). Pari aika tökeröä kalliiksi haukkujaakin paikalle eksyi, mutta onneksi viikonlopun päätteeksi sain vielä yhden korun myytyä mukavalle huumorintajuiselle henkilölle. Juttelijoitakin kävi jonkin verran, koruihmisiä ja muuten vaan kiinnostuneita, joten ei sitä itseään ihan hyljeksityksi tarvinnut kuitenkaan tuntea. Eikä niin hirveesti jännittänyt, kun sai puhua asiasta josta tietääkin jotain :-)

Tässä kuvassa pöytämme vasen pääty, on vielä paljon kuvia käsittelemättä. Oikeassa reunassa oli harmaalla astiapyyhkeellä vuorattu vati rasioille.

muoks. kuvat ei näy kokonaisina, jollei niitä klikkaa, Blogger ei näköjään osaa pienentää netistä haettuja kuvia...

Pari tuoretta korua vielä. Tämä eka on aika jännä tapaus. Sinellin irtohelmilaatikosta kahmimiani harmaita pieniä lasiovaaleja, jotka pussissa näyttivät erityisen tylsiltä ("miksköhän mä näitäkin ostin"), mutta kun pääsivät hopeoituun lankaan ikäänkuin heräsivät eloon. Jotenkin vintage-henkinen mielestäni.

Kuka pysäyttäisi kellot

Pinkki ihanuus simpukankuorihelmistä, koristeena millefiori-sydän