Nämä helmiäislasihelmet olivat kyllä todella omapäisiä. Olin ajatellut laittaa ne ihan yksinkertaisesti vaijeriin, kunnianhimoisina päivinä kävi mielessä myös solmiminen, mutta kun ne sitten saapuivat, kertoivat heti haluavansa metallia seurakseen. Taas lähdettiin ilman suunnitelmaa matkaan, vähitellen selkeni miltä MINÄ haluan lopputuloksen näyttävän. Helmet sanoivat kuitenkin viimeisen sanan, kaveriksi ei kelvannut mikään muu kuin suuri aarteeni savukvartsilehti :S Lopputulos on mielestäni aika klassinen, nuo helmet eivät vain pääse pakoon sisintä olemustaan ;-) Metallilanka tuo vähän keveyttä ja tekee korusta helpommin käytettävän - vai kuinka?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jokainen kommentti ilahduttaa minua suuresti - kiitos!
Every comment makes me happy - thank you!